Kattoristikon mittojen ja kuormien määritys

Alapaarteen pituus

Alapaarteen pituus määräytyy yleensä kantavan rungon ulkomitan mukaan.

Tukikorkeus

Tukikorkeus on korkeus joka mitataan ristikon alapaarteen alanurkasta pystysuoraan ylöspäin yläpaarteen yläpintaan. Mikäli kyseessä on lämmin tila, tukikorkeuden mittana on yleensä vähintään eristeen paksuus + tuuletusväli reunalla (noin 100 mm). Esimerkiksi jos välipohjassa on eristettä 400 mm ja tuuletusväli reunalla 100 mm, tukikorkeudeksi saadaan 500 mm. Ristikon jännevälin kasvaessa tukikorkeutena täytyy käyttää suurempaa arvoa, jotta ristikko on rakenteellisesti mahdollista toteuttaa. Harjaristikoissa 400 mm tukikorkeus onnistuu helposti vielä 12 m:n jänneväliin saakka, saksi- ja pulpettiristikoissa tukikorkeutta joutuu kasvattamaan jo lyhyemmilläkin jänneväleillä, kaltevuudesta riippuen. Rakennuksissa, joihin ei tule eristettä laisinkaan, esim. autokatos, tukikorkeus voidaan tehdä hyvin pienenäkin(noin.180 mm). Jos olet epävarma mikä tukikorkeus ristikoissasi tulisi olla, autamme sinua valitsemaan sopivimman mitan.

Kaltevuus

Kaltevuus ilmoitetaan usein suhdelukuina esim. 1:3 (18,43 astetta) tai 1:2.5 (21,8 astetta). Esimerkiksi 1:3 kaltevuus muodostuu siten, että edetessä vaakasuunnassa 3 metriä, nousua on 1 metri. Vastaavasti 1:4 tarkoittaa, että edetessä vaakasuunnassa 4 metriä,nousua on 1 metri. Mitä tahansa kaltevuutta voidaan kuitenkin käyttää jos niin halutaan. Kaltevuus voidaan ilmoittaa myös asteina tai päämittojen avulla.

K-jako

K-jako, eli ristikon kuormitusleveys, kertoo kuinka leveältä alueelta yhtä ristikkoa kuormitetaan. Ristikon k-jakona käytetään yleensä 900 mm:ä tai 1200 mm:ä. Omakotitaloissa, rivitaloissa, autotalleissa, varastorakennuksissa ja muissa suhteellisen pienissä rakennuksissa käytetään yleensä k900-jakoa. K1200-jaolla suunniteltu ristikko on kappalehinnaltaan kalliimpi ja siinä täytyy käyttää paksumpaa ruodelautaa verrattuna ristikkoon jossa käytetään k900-jakoa. Kuitenkin pitkissä rakennuksissa k1200-jako tulee yleensä edullisemmaksi, koska ristikoiden lukumäärä on pienempi verrattuna k900-jakoon. Aina k1200-jakoa ei ole mahdollista toteuttaa, koska ristikolle tuleva kuorma voi kasvaa liian suureksi verrattuna k900-jaolliseen ristikkoon. Huomaa, että kun ristikko asennetaan katolle esim. k900-jaolla, ristikon keskeltä-keskelle etäisyys tulee olla 900 mm, ei ristikoiden välinen vapaa-aukko.

Räystäs

Räystästyyppejä on kahdenlaisia, avoräystäs ja umpiräystäs.Räystään pään muoto voi olla joko suorakulmainen tai pystysuora.

Palkkikolo

Jos halutaan saada kantava palkki piiloon ristikon sisään, käytetään palkkikoloa.

Kattoristikkoon vaikuttavat kuormat

Lähtökohtaisesti kohteen vastaava rakennesuunnittelija määrää käytettävät kuormat.

- Yläpaarrekuorma: katemateriaali + siihen liittyvät rakenteet (normaalisti käytetään pelti=0,15 kN/m2, huopa 0,25 kN/m2, tiili 0,55 kN/m2)

- Alapaarrekuorma: eriste + alakattorakenteet. (normaalisti käytetään ristikoissa 0,3 kN/m2, kehissä 0,8 kN/m2)

- Hyötykuorma: asuintiloissa (kehä) tai varastoinnista (käyttöullakko) aiheutuvat kuormat. (norm. 2,0 kN/m2)

- Lumikuorma: kts. paikkakuntakohtainen lumikuorma

- Ristikon omapaino: ristikkosuunnitteluohjelma huomioi automaattisesti ristikon oman painon laskennassa

- Kinoslumikuormat: määräytyvät tapauskohtaisesti, esim. toiselta lappeelta tippuva lumi, korkeuserot kattotasossa, jiirit yms.

- Pistekuormat: esim. alapaarteesta roikkuva taakka/nosturi tai toisen rakenteen kannattaminen ristikon avulla

- Muut lisäkuormat: määritetään tapauskohtaisesti